Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

"Mä en kestä teitä"

Kuva
Meistä ihmisistä löytyy usein ominaisuus tehdä asiat loppuun asti, huolella ja taidokkaasti.
Joillakin on taitoa pysyä päämärässään ja saattaa tehty tehtävä loppuun. Kun tehtävä palkitaan, on päämäärä saavutettu.

Teemu ja Anna ovat yhdessä pitäneet tavoitetta yllä ja nyt heidät palkittiin.

Ruu Derbuvoittaja 2018, Cockerimestari 2018
Karkki Käyttövalioksi ja Derby sija3. 


Pentueita suunnitellessa, teen ne ensisijaisesti itsellesi. Loput "myyn" kavereille. Vaikka pentueideologia ja itsekäs, annan kuitenkin uusien perheiden valita pentunsa. Näin tapahtui myös Ruun ja Karkin kohdlla. En tiedä mikä sai Teemun ja Annan valitsemaan kyseiset pennut, mutta hyvä flow oli jo silloin. Jako oli hyvä. 
****
Viime vuonna Hiilin startatessa MD-viikonlopussa, Anna jätti leikin välistä jännittämisen takia ja Teemu totesi, että tulee ensivuonna voittamaan koko paskan :) En ihan ajatellut Hiilin tehdessä kaikennäköistä kyseisenä viikonloppuna että vuonna 2018 kirjoitettaisiin historiaa, mutta ni…

Läpi tunteiden kirjon

Kuva
Kasvattajan onni koostuu onnellisista kasvatinomistajista.....no just joo.
Perinteistä soopaa....todellisuudessa onni koostuu toimista koirista joista saatu jalostussuunnitelmia miettiessä ne ominaisuudet esiin mitä yhdistelmän tavoitteena on ollut.

Jokainen kasvatinomistaja on jossain kohtaa tyytyväinen pentuunsa ellei nyt ihan "susipaskaa" ole itselleen saanut. Noh, siinäkin kohtaa jalostuksen tulos ei ole ollut sitä mitä haettiin, jos puutteita ilmenee. Olenpa mä julma sanoissani, mutta näin se vain menee.
...toki pitää sen verran lisätä, että suomalaisilla tapana pitää koiristaan hyvää huolta ja tykätä vaikka minkälainen olisi....

Käyttökoiria kasvattaessa käyttöominaisuudet pitää tulla esiin. Kuka käyttökoiria kasvattaisi jos pääominaisuudet jäisi uupumaan. Kuka hirvi- tai ajokoiraa jalostaisi jos sukutaulussa olevat koirat ei hauku....?

Kasvattajan onni kasvaa, kun kasvatti menestyy.
Se triplaantuu, kun kasvatti menestyy lajissa joka on vähän huuhaata vielä omistajalle…

Ystävistä parhaat

Kuva
Nuoret Hossinglaiset täyttää juuri 7kk. Mä ihastun näihin tyyppeihin päivä päivältä enemmän. Huomaan niissä ominaisuuksia, jotka ovat mieltäni lähellä.

Olen etuoikeutettu kasvattajana siitä, että tunnen kasvattieni perheet jo ennen pennun myymistä ja niistä hetkistä kantaa hedelmää pitkälle <3
Yksi tälläinen tapahtuma oli metsästyskauden aloitus kyyhkyillä.
Kutsuin kaikki Hossingit sukuhaaroineen meille ja käytiin jahdissa ystävieni maille. Mistä voisikaan paremmin nautintoa saada kuin cockereista, suomalaisesta luonnosta, ruuasta ja loistavasta seurasta?


Sain eturivin paikan ihastella ihmisiä, joita olen saanut yhden koiran ansiosta ympärilleni ja katsella kyseisen koiran sukulaisia ja perhettä.
On paljon puhuttu, että koiraharrastaminen on yksi elämän eliksiirejä ja niin tämä on <3  Mutta kyllä toinen eliksiiri on saada nähdä pentuja joista kasvaa hetkihetkeltä loistavia koiria. 
Mä olen toisinaan tosi laiska.  Koiran ehdoton olemus laiskalle on, että vähäinen, mutta loistava …

Päivityksiä pitkältä ajalta

Kuva
Hossinglaiset menee vauhdilla <3 
Pienet kasvavat ja kehittyvät vauhdilla, vanhemmat vahvistavat taitojaan ja tapojaan .... hyviä ja huonoja. 
Otetaan siis sellainen maailman pikaisin päivitys jokaisen menosta ja meiningistä.   Aloiteaan 2-vuotiaista ihanuuksista. En voi uskoa, että ovat VASTA kaksi <3  Tuntuu, että ikää olisi jo vaikka kuinka paljon kun näkee niiden tieto taidon.  Jokainen tuntuu olevan omalla limitillään huikealla taidolla. 
Hiili,  luukuttanut agi- ja hyppyratoja Heikin kanssa ihan tosissaan.  Taso nousee nousemistaan. Kehitystä tapahtuu viikossa ja jokainen kisa tuo Hiilissä uusia ulottuvuuksia. Sen radan lukutaito yksi isoimpia kehitysaskeleita.  Hiili nappasin yhden LUVAn kesäkuun alusta Saariselältä. 

Ruu on edelleen se Primus <3  Ruu ja Teemu pitäneet Annalle ja Heikille privat-tunteja metsästykseen, ei voi jäädä koemenestys ensikautena kiinni opeista.  Ruu ehti vuoden aikana saada useita uusia kavereita. Kavereista on hyvä ottaa mallia ja niille mal…

Hei, me muutetaan!!

Kuva
7-viikkoa kohta takana. Aika meni kamalan nopeasti.
Moni kysynyt, että tuleeko ikävä - no ei tule!! Ei ainakaan sotkua :) Se on jännä, miten siisti ja kiltti pieni pentu muuttuukin piraijamaiseksi sottapytyksi noin viiden viikon ikäisenä. Toki ajatustila on varmaan hyvin samanlainen kuin synnytyksessä, kivun muistaa juuri silloin kun se tapahtuu, mutta ei enää myöhemmin. Ei mun muistaakseni edelliset näin kamalia sottapyttyjä olleet!!

Nämä kakkaavat ja pissaavat minkä kerkeää, ne silppuavat kaikki sanomalehdet, syövät kaikkea mikä irtoaa, jyrsivät ja riehuvat. Siisteys on kaukana näistä porsaista :D


Nää on olleet kuitenkin tosi kivoja pentuja <3  Hyvin pieniä ne edelleen on, mutta luonteet on täyttä asennetta!! Ne puree, ne juoksee, ne tuhoaa. Ne varoo kyllä, mutta testaavat pahaa uudelleen. Juoksevat piiloon, mutta tulevat samantien kurkkaamaan "joko vaara katosi - eiku - mikä se olikaan??" Mielenkiintoa näillä on ollut ihan hirveästi.  Näillä on uteliaisuutta, rohkeutta…