Pala hallintaa
Blogi burn-out on käynyt edellisestä kirjoituksesta. Harmittanut omasta, että kasvattien puolesta. Mielellään aina mukavat jutut jakaa muiden kanssa, ja se harmittaa, kun sitä ei tee aikataulussa. Ehkäpä on kuitenkin parempi myöhään, kuin ei milloinkaan. Sen lisäksi, että kirjoitan tekstin, niin päivitän myös pentue-sivuston. On hienoa kertoa miten mahtavat perheet pennut sai. Tulevia yhdistelmiä ei ole.
Hossingin V ja F-pennut saavat nyt heinäkuussa 5kk ja N-pennut 4 kk täyteen. En tiedä, että voiko näitä enää pennuiksi kutsua, ehkä lapsi-koira on aika lähellä. Useita olen tavannut ja yritän tulevien kuukausien päiviä ja viikonloppuja järjestää, että näkisin kaikki. Nämä imevät tietoa ja taitoa jokapäivä, joten tässä kohtaa on hyvä ns. puuttua "ongelmiin" joita ihmiset omalla toiminnallaan tarjoavat oppiville lapsi-koirille.
Olen myös "järjestejä"; niin kaupan hyllyjen kuin yhteisten treenien muodossa. Elokuun alussa Bannockfield-kasvattajat saapuvat Suomeen hossinglaisia kouluttamaan. Saadaan silloin uusia näkökulmia koiran koulutukseen - se on aina parasta. Uudet näkökulmat kouluttamiseen kouluttavat ensisijaisesti aina meitä ihmisiä näkemään tilanteita erilailla - on eriasia, että ottaako niitä käyttöön - sen me koiranomistajat tiedämme parhaiten.
Minulta myös usein kysytään, että miksi en pidä "yhteistreeniä". En koe sitä nuoren koiran kohdalla kovin hyödylliseksi. Jokaisen pennun ostajan pitäisi osaa opettaa kaksi yksinkertaista asiaa melko nopeasti luovutusikäiselle pennulle: kutsumanimi ja paikallaolo eli istuminen, Näiden kahden asian ympärille rakentuu koko elämä. Jos näitä ei osaa, niin koiraa ei kannata edes harkita.
Vuosien aikana olen huomannut, että omien kasvattien elämä on todella musta-valkoista pienenstä pitäen. Osittain se perustuu sääntöihin, osittain siihen että on vain yksi ja oikea suoritustapa. Näissä riittää virtaa kuin pienessä kylässä, mutta jos perusasiat on hukassa ei energiaa voi kanavoida oikeaan tekemiseen. Hallinta on näiden kanssa siis a ja o. Hyvän hallinnan tukena on hyvä suhde ihmisen ja koiran välillä. Aika yksinkertaista.
Nämä kaksi, kun koira on sisäistänyt, ne vaikuttavat 14v vuotta ja niiden ympärille voi rakentaa koko treenin - olisi se metsästys tai agility.
Kahden suullisen käskyn lisäksi näiden kahden asian sanon oppimiskirjaan yhden asian vielä: vapaana kulkeminen. Tätä moni ei vain jaksa ottaa opiksi ja jaksan aina ihmetellä....
Palauduin viikko sitten Valkeakoskelta Tamsk Open - kisaviikonlopusta, josta myös nämä Jukka Pätysen kuvat. Ilokseni huomasin, että "takana" käsky alkaa olemaan osalla myös vakiosanaa myös agiltiyohjaajien kohdalla, Siinä missä metsästys on hallintaa, on se myös agility. 80% nuorten koirien kisaratojen hylkääntymisestä on hallinnallisia virheitä eli koira menee minne haluaa. On aina mielenkiintoistä katsella kisaajia ennen ratasuorittamista, kun karkaavat koirat voi sanoa suoraan jo ennen lähtökarsinaa. Agility on hallittavuutta, joten miksi et ota koiraa haltuun jo ennen ratasuorittamista.
Agility-ihminen: opeta koirallasi istuminen, luoksetulo ja takana-kulkeminen, et tee hylkäyksiä radalla kuin omasta huolimattomuudesta tai huonoudesta johtuen ja silloin voi katsella peiliin.
Takana-käsky yhdistettynä edellä mainittuihin asioihin on koira-arkea parhaimmillaan.
Itse opetan takana-käskyä sosiaalisen opin ja noutajahihnan kanssa. Samaan yhdistän myös istumisen eli kun pysähdyn, koira istuu. Näin tähän on helppo opettaa myös markkeeraukset eteen. Sama toteutuu jos metsästää usean koiran kanssa; edessä oleva hakee ja vieressä seuraava seuraa ja voi noutaa. Nimi-käskyllä noutoon. Aika simppeliä.
Päivitän nyt myös tuon pentue-sivuston. Kirjaan sinne ajatuksia yhdistelmistä, että minne nämä pennut päätyivät. Minusta julkisuus on näissä aina toivottavaa. Koiran omistajan koulutusosaamisen ja koiran koe- tai kisatulokset on helppo laskea 1+1, mutta ilman tuloksia olevia koiria ei näe missään, siksi edes jollain tapaa on mielestäni järkevää kertoa missä mennään.
Pentujen ollessa 3-4viikkoisia jouduin laittamaan melko pitkän listan pennuista kiinnostuneille viestiä, että tällä kertaa ei hossing pentua ole tulossa. Suurimmaksi osaksi viestit menivät ihmisille joita en tuntenut ja useat kysyivät syytä. Suurin syy on koirankoulutus kokemus. Koetulokset uusien ihmisten osalta tottelelevaisuus tai pk-kokeista spanieli, että noutajakokeiden lisäksi ovat minun listalla korkeimpana. Jos tälläistä ei ole, en valitettavasti lyhyellä tuttavuudella pentua myy. Agilityyn en sano, että en möisi, mutta valitettavasti tunnen liikaa agiltyohjaajia ja seuraan tiiviisti useiden koiran koulutusta miksi agilitykoiraksi minulta ei ensimmäisenä koiraa saa.
Näiden pentujen osalta sain olla siinä onnellisessa tilanteessa, että kaksi pentuetta meni suoraan jo perheisiin jotka tunsin etukäteen ja muutamat pennut saivat perheensä pitkään kiinnistusta esittäneiden luota. Ei puhuta muutamasta kuukaudesta, vaan jopa vuodesta. Arvostan aina, kun todella tutustuu rotuun, kasvattajaan sekä erityisesti koiriin. Käyttikset eivät ole yhdestä puusta vedetty - näitäkin kun on laidasta laitaan.....
Nyt odotamme innolla tulevia kuukausia, että ikää tulisi vielä lisää. On toki tehty pentuhakua, että perusnoutoja. Joillakin markkeeraus on jo niin vanhaa, että mielummin hakevat pusikoista kuin silmillä. Ihana nähdä kuitenkin kivoja ominaisuuksia pienistä koiran aluista. On tasahermoista ja rentoutuvaa pentua. On kaupungin vilinässä ja golf-kärryissä liikkuvaa. On lapsiperheissä eläviä ja reissaavia. Jokainen näyttää löytäneen ihmisen parhaan ystävän, siitä kiitollinen.
Oikein ihanaa heinäkuun viimeisiä viikkoja. Itse aloitan nyt lomani. Pakkaan spanielit ja lapset sekä teltan. Juuri meidän näköistä, koirat mukana,
-sanna






Kommentit
Lähetä kommentti