Vuosi 2018

Mietin pitkään,että kumman blogin kirjoitan ensiksi: oman vai Hossingin. Päädyin Hossingiin. Osaan iloita omista tekemisistäni, mutta enemmän osaan nauttia muiden onnesta.

Sanotaan usein, että vuosi on ollut onnistunut.
Aloin miettimään, että milloin vuosi menee pieleen. Koirat kuolee? Menestystä ei tule? Missä kohtaa kasvattajalla on huonoaika. Tämän koetun vuoden jälkeen olen sitämieltä, että kasvatinomistajat tekevät vuoden enkä tällämenolla tule saamaan huonoja vuosia <3

Kasvatinomistajista lähtee menestys ja menetys. Heissä elää ilo ja suru. Vääjäämättä nämä kaksi kulkevat usein käsikkäin enkä voi siis olla pahoillaan mistään mitä vuosi tuo.

  

Mun vuosi alkoi parhaalla tavalla. 

Sain mun elämään neljä söpöä koiranpentua ja heidän mukana kolme uutta kasvatinomistajaa. Nyt melkein vuoden ikäisinä olen todennut, että yhdistelmä on ollut todella onnistunut. Ihastun omaani jokapäivä enemmän ja enemmän. Se näyttää taitoja ja toimintatapoja joita kasvatuksessani haluan jalostaa. 

En onnekseen ole ainoa. Yksikään pentu ei ole palautunut ja kuulen tykkäyksiä puhelimen välityksellä. Ookke, Mauri, Mutku ja Bertta ovat paikkansa ansainneet käyttismaailmassa tuomalla juuri sitä mitä halutaan. 

 

Vuosi antoi ystäviä. Se antoi hetkiä olla maailman parhaassa seurassa <3 

Ystäviltä sai opin ja avun kinkkisissä tilanteissa. Puhelinkeskustelut ja yhteiset treenit toivat järjettömän määrän tulosta. Tiedon ja opin saaminen henkilöiltä, joille taito tuonut menestystä on onni. 

Tiedon saaminen toi tulosta ja menestystä mitä ei edes hulluissa ajtuksissa olisi voinut ajatellakaan!! 

Sain vuoden aikana paljon ihania tapahtumia. Monet tapahtumat toivat yhteen ihania ihmisiä joiden kanssa on hienoa viettää aikaa. Puhe koirissa, koirien kouluttamisessa ja hyvää ruokaa saatavilla. Mitä sitä ihminen muuta tarvitsekaan? 

Menestystä saatiin. 

Menestys tuli toisille yllätyksenä ja toisille ehkä jopa varmasti. 

Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, kun toinen menestyy. Sitä tuntee suurta ylpeyttä toisen tekemää työtä kohtaan. Sitä arvostaa toista ihan hirveästi. 

Vuoden aikana opin kuitenkin, että en olekaan niin lajikrittinen. Metsästys on aina ollut tärkeä kriteeri, mutta kun näki Karkin menestymisen tokossa ja sai itse toimia kartturina Hiilille agilityssä, huomasin kuinka helppoja kouluttamiseen ovat Sallin jälkeläiset. Huomasin, kuinka olen onnistunut yhdistelmissä ja saanut juuri sellaisia koiria joita on helppo ja kiva kouluttaa. Koiran kouluttaminen ei ole itsestäänselvyys. Kaikki koirat vain ei toimi, mutta tämän vuoden jälkeen olen todennut kuinka Ruu, Karkki ja Hiili toimivat ja nyt näyttää vahvasti siltä, että myös nelikko toimi! Mikä ilo <3 

Mä en tiedä että pitäisikö loppuun kirjata vuoden menestys, mutta jätetään. 

Laitetaan julkiset kiitokset: Teemu, Anna, Heikki, Kaisa, Tiina & Juha ja Heini.

Kiitokset koirien hyvinvoinnista, niiden kouluttamisesta koirakansalaisiksi ja siitä, että ovat juuri teidän. Muuta en voisi pyytää. 

Kiitos myös Cappe. Eteläntiimi pysyy hyvin vahvana <3 

Kiitos vuodesta myös Josera - Finland sekä KelpoKepo