vrk 49

Mä alan olemaan malttamaton.

Heikin serkku, Pekka (Kennel Jekun) sai käyttölapukalleen pentuja viikko sitten. Pentukuvat loistaa, syystä tai toisesta, aina mun faceen ensimmäiseksi. Aamut alkaa siis aina pennuntuoksuisesti.

Sallin masu pyöristyy aikalailla tällähetkellä.
Tissit roikkuvat ja "ontelot" alkavat erottumaan. Sallin turkki kiiltää aivan uudella tavalla ja sen on silkkisen pehmeä.

Pennuista kiinnostuneet soittelevat tai laittavat faceen & spostiin kyselyitä äidin voinnista. On ihana elää tätä aikaa muiden kanssa. Jännitystä ja malttamatonta odottamista.

 

Eilen, 4-vuotta sitten, face muistutteli Sallin tulosta. 
Päivityksessä laitoin, että Unna (Delichon Cirrus) synnytti vain yhden pennun, joka meni toiselle henkilölle. Mulla oli Unnasta (Siirin siskon tyttö) kakkosvaraus. Siitä alkoi miettiminen toisiin pentuihin. Meni kylläkin reilu 1,5kk ennenkuin selvisi, että Sallin saisin. 

Pennuntuoksuisena hetkinä laitetaas siis tähän blogiin kuvia Sallista....
Salli saapui luokseni kesäkuun puolella, reilu 8-9viikkoisena. Oltiin luovutuksen aikaan Onin ja Siirin kanssa kisaamassa Virossa, joten hain Sallin eri aikaan kuin muut pennun ottajat. 

Lensin Norwegianilla Ouluun. Kentällä tapasin ekaa kertaa (!!) Tiinan & Juhan sekä isi ja äitikoiran. Siitä hetkestä alkoi ystävyyssuhde ihaniin ihmisiin & kasvattajiin, sekä tietysti koiriin <3 
Tiinan ja Juhan luona katseltiin vanhempien metsästys- ja luonnetestivideoita. Kotiin Salli lensi kantolaukussa penkin alla. Salli osoitti jo lentokoneeseen mennessään luottamuksen uuteen omistajaan sekä luonteensa; laittoi silmät kiinni lentokoneessa ja avasi ne vasta Helsinki-Vantaalla. 

Salli on ollut pennusta lähtien äärimmäisen utelias ja rohkea, mutta hyvin selkeä. Arvostusta vanhempia koiria kohtaan löytyy, eikä vieraat koirat edes kiinnosta. Laumasta ei mun mielestä ota mallia. Erityisesti typerä käytös (kuten kentän laidalla vietin nostaminen) puuttuu Sallilta kokonaan. 
Pentuna Salli oli äärimmäisen helppo. Ei tuhonnut tai tehnyt typeryyksiä. Sisäsiistiksi tulo kesti kylläkin tovin, toki en ymmärtänyt koiran kieltä. Salli, kun istui hädän tullessa hiljaa paikoillaan. Jos mitään ei tapahtunut muutamaan minuuttin, se kävi tarpeillaa jossain muualla. Nykyään se istuu hiljaa oven edessä jos haluaa pihalle. Elettäkään se ei tee....siinä missä Siiri rikkoo jo oven karmitkin :D 


Missä Salli luuraa? Heinäkuu 2012 
 

Salli ollut aina todella laumaläheinen koira. 
Opetettu jo pennusta lähtien, että kun "belgit juoksee pakollisen 10min. niin lujaa kuin jaksavat", Salli ollut aina seläntakana kävelemässä. Juoksee nykypäivänäkin selän taakse, kun näkee belgien ottavan jalat alleen. 

On ollut jännä huomata, että sama pätenyt myös riistaan. Ylösajoihin pysähtymiset tulleet varmasti tämän asian takia luonnollisemmin. 

Pihassa Salli pysynyt aina. Meillä on mökit Uudessakaupungissa sekä Forssassa Tammelassa, jossa koirat saavat juosta ja mennä vapaasti. Tontti on rajatun kokoinen ja varsinkin Tammelan mökillä naapurustoa lähellä. Silti vieraat ei kiinnosta. Belgit töröttää räkäposkella orapihlaja-aidan (välillä jopa polvenkorkuinen) oikealla puolella ja haukkuvat ohi kulkijat. Salli istuu niiden vieressä ja ihmettelee "Mitä hittoa te haukutte!!" 

Isosiskon edesmennyt setteri Annu mökillä liinan päässä, Salli pitää huolen, että liina vasrmasti myös pysyy pihassa. 

Sallin kasvu ja kehitys ollut hirveän tasainen. 
Pentueen pienin jäi pentueen pienimmäksi. 

Salli teki ensimmäiset selkeät juoksut syksylle 2013. Sen jälkeen juossut myös keväällä. Ekoihin nähtäviin uoksuihin oli saavuttanut nykyiset mitat. Juoksut ovat myös hirveän selkeät. Kylläkin uroksen omistajaa kiittelin, että sain pitää Morganin meillä astutuksen ajan, kun en olisi muuten nähnyt tärppipäiviä. 

En ole koskaan rajannut Sallin liikuntaa. Se sai jo pennusta lähtien olla mukana lenkeillä. Remmilenkkejä Salli ei ole koskaan nähnyt. Päivittäistä metsälenkkeilyä se ei pentuna (alle 5kk) tehnyt ylikehittyvän luuston takia, vaan lenkkeilyä metsässä oli kolme-neljä kertaa viikossa. Salli oli fyysisesti aikuinen n. 8-10kk. 

 
Joulukuu 2012.  Lapsen kasvot, aikuisen fysiikka ja koko. 

Sallilta löytynyt aina arvostusta meidän muita koiria kohtaan. 
Se kuitenkin rakastaa "leikkiä hengellään" 

Oni on aina vihannut muita koiria eikä se ole kovinkaan leikkisä. Sallin kanssa se kuitenkin sai erityisen suhteen, jota pitävät edelleen yllä. 

Onia kohtaan Salli varsinkin hengellään leikkinyt - kuten asiaa kutsun. Alempi kuva kertoo enemmän. 
Pentuna Oni usein raahasi Sallia ympäri pihaa. Vanhempana Salli on enemmänkin "mielinkielin" Onin alla. Onilla menee välillä hermot, jolloin se painaa Sallin maahan ja Salli hakkaa hännällään, leppymisen merkiksi, lattiaa. 

 
heinäkuu 2012

heinäkuu 2013 
  

Marraskuu 2013.
Luikelo, mutta omissa mitoissaan. 

 

Salli tehnyt koko pentuajan tokoa. 
Noudoissa (puu, että metalli) ei ole koskaan ollut vaikeuksia. 
Vaihteluutta Salli tarvitsee treeneihin ja sitä me työstetään tällähetkellä niin metsästyksessä kuin tokossakin. 
Agility on Sallin henkisesti rankkaa. Moottoria kun löytyy niin pitkälle, että pääkoppaa pettää. Sallilla pettäneet jalat pari kertaa aksassa. Olen myös huomannut, että mitä vähemmän tekee, sen paremmaksi se tulee. Agiltiyn Salli aloittikin reilu 10kk ikäisenä ja kisaamaan se lähti kisaiässä. Tällähetkellä Sallin aksa treenit käsittää kerran viikkoon n.10-15min. Eniten joutuu itse opettelemaan, kun koira kehittyy vauhdillisesti sekä itsevarmuudellaan vuosivuodelta. Agiltiyssä, kuten kaikissa muissakin lajeissa Salli  on äärimmäisen tarkka. Signaalit pitää olla selkeät, muuten kyllä kuulee. Äänenkäyttöä aksassa kuulee, kun ohjaus epäselvä. 

Uiminen ollut aina Sallille mieluisa, mutta ilman lupaa se ei ui. 
Sallilla pitää selkeästi olla visio, mitä uimisesta halutaan eli jonkin asian nouto. 
Noudot olleet Sallille muutenkin aina mieluisia. Nyt äitiyslomalla noutaa eniten Osmon heittäviä tavaroita pöydältä; Brion-junat, tutit, rätit ym. Ilman noutolupaa Salli ei tavaroita kanna. 


Sallille elämässä tärkeintä tuntuu kuitenkin, kaikenmuun ohella, olevan perhe ja ystävät. 
Ilman perhettä Sallin elämästä puuttuisi varmaan iso palanen. 
Se rakastaa nukkua jalkojen päällä sängyssä, se nukkuu jalkojen päällä myös pöydän alla. Se istuu vessassa, kun on paskalla....se jopa avaa oven vessaan jos se on kiinni :D Se seuraa kotona jatkuvasti mihin menee, ellei sille sano "paikka". Se on aina valmis hommiin. 

Se rakastaa kavereitaan. Sallin "leikkii hengellään" useasti päivässä. Sen kuulee määrätyn tavoin lattiaa hakkaavasta hännästä. Tum tum tum....tutum! Se rakastaa pallokoriaan pihalla sekä lelujaan sisällä. Se raahaa itseään puoli kertaa isompaa nallea (jossa ei ole enää sisälmyksiä tai silmiä) ympäri kotia. Se ei kuitenkaan, vahingossakaan, voisi vahingoittaa lelujaan...sen tekee Hellu :D 

Salli on äärimmäisen rakastettava. 

 


Kommentit