Hyvän sopan ainekset.

Reilu pari vuotta sitten suunnittelin itselleni urosta ulkomailta. Katsellessani Ookkea, totesin että se riittää, siinä on ihan tarpeeksi miestä minulle. Pari viikkoa sen jälkeen puhelin soi ja Mika kyseli seuraavaa yhdistelmää. Sanoin, että aika heikolta näyttää, kun juuri edelliset on matkanneet eteenpäin, mutta tarvitsisin uroksia kasvamaan Suomeen että nappaisiko diili? Mika oli messissä ja keväällä 2020 Mika lensi Marian ja Paulin luokse hakemaan Masan sekä pentuesisko Tuupan. 

Pari vuotta olen seurannut Masaa sekä sivusta Tuuppaa ja tykästynyt näihin. Oikeastaan olen tykästynyt "vasemman käden kouluttamiseen" sekä automaationa tulleisiin ominaisuuksiin, joita riittänyt vain vahvistaa. Henkilökohtaisesti inhottaa somessa pyörivä setti, että metsästyskoiran kouluttaminen olisi vaikeaa. Jos on vaikeaa, niin silloin on jossain menty kieroon. Hyvä metsästyskoira on jalostuksen tekosia: ollaan yhdistetty hyvää soppaan kaikki vaadittavat ominaisuudet. Tätä soppaa haetaan seuraavalla yhdustelmällä. Päivitän myös Nutrolin-blogia jossa seuraava päivitys on ehkä kunnianosoitus Nooralle, Kirsille sekä Sarille, ladyille joista kaksi tuli samanlaisista "olosuhteista" metsästyksen pariin kuin minä. Sarilla omasta takaa metsästävä puoliso, kokemusta spanieleista sekä tieto mikä on metsästyskoira. 

Hossing-käyttis on oppimatka ymmärtää koiraa ja oppia lukemaan koiraa. Kirjoitin aiemmin blogin hossinglaisen tarpeista ja nämä tarpeet tyydyttääkseen voi vain nauttia matkasta. En koskaan epäröinyt Nooran, Kirsin tai Sarin taitoja kouluttaa koiraa, mutta se mitä ovat saaneet aikaiseksi on jossain kohtaa itseäni ihmetyttänyt. 

Minulle henkilökohtaisesti tulokset mittaavat metsästyskoiran ominaisuuksia. Arvostan tuloksia suuresti erityisesti jos/kun näen, että koirakokematon ohjaa, vielä enemmän jos tiedän että matkalla ollut vaikeuksia. Eilen kysyttiin myös, että tekeekö hyvä ohjaaja hyvän metsästyskoiran. Sanoin että ei tee. Hyvä kouluttaja osaa ehkä vetää oikeista naruista, mutta 90% mun mielestä tulee perimästä. Hyvää ylösajoa voi vuosikaudet treenata tai tottelevaisuutta, mutta taitoa löytää riistaa, olla itsenäinen ja samalla sosiaalinen ei mikään tapa opeta - ei edes vahvista. Pehmeästä koirasta ei kovaa tule. 

Koiran koulutusta on osattava muokata koiran perimän pohjalta. Ihminen on usein koiran tiellä kehityksessä. Muovaamme omalla päämäärällä koiraa, tehdään siitä sellainen kuin me itse halutaan, ei sitä mikä olisi koiran parhaaksi. Kesällä Darren latasi tästä totuuksia. Koirien ääntely on pitkälti esim. ihmisen syytä. Tehdään pikkukivaa jolloin tekevä koira turhautuu tai tekevälle koiralle ei annteta mahdollisuutta tehdä. Apua pyytävä koira on parasta mitä tiedän. Se ei ole tekemässä yksin. 

Masa ja Kiirus ovat erilaisia. Yhdessä ne voivat olla todella hyviä, vähän kuin Salli ja Morgan. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Katsellessani trialmatingia linjat tunnetaan pitkälle, koirasilmää on usean polven taakse. Marian ja Paulin osaaminen näkyy molemmissa. Taulukossa olevien koirien koulutuksessa ei ole päänraapimista tai ongelmia. Ne on tiputettu taulukosta pois. Hyvällä katson tulevaa. 

Paljon puhutaan tällä hetkellä terveydestä ja erityisesti selkälausunnoista, minunkin sanomat törkättiin someen - sanat jotka minulle sanottiin. Tutkimalla voidaan löytää vaikka mitä, tutkimukset ei koskaan lopu, mutta koirasilmä loppuu, vähänkuin maalaisjärki. Kiirus kuvattiin nuorena sen mitä pystyttiin, Masaa en osaa sanoa. Mietitään Tiinan kanssa asiaa miten edetään Tuuupan kanssa. Koiran elastisuus, palautuminen, sen jälkeen täysillä meno on kuitenkin mittarina itselleni tärkein. Varsinkin agilityn harrastajana, kun laji on mennyt todella fyysiseksi. Itse joudun 5-6kk välein toteamaan osteopaatin kanssa, että "noh tulipahan käytyä" ei tässä ole mitään laitettavaa. Käyttiksen kroppa on tehty kestämään 10vuotta kovaa käyttöä, jos koira ei kestä 5kk käyttöä, ollaan rakenteellisesti pielessä oli kuvauslausunnot kuinka kaunista ja nättiä tahansa. Metsästys mittaa koiran kestävyyttä, agility fysiikkaa. Yhdessä ne saattavat olla pelottava kombo. Jos kombolla menee 10v, on se kestävä fyysisesti. Sen toteamiseen tarvitaan maalaisjärki. 

Kiiruksen astutusajankohta on varmaan 2023 syksyn-joulun aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että Masa on luonnetestissä 2023 huhtikuussa, molemmat käyvät näyttelyssä, Kiiruksen kanssa jatketaan SPME-kokeita ensisyksyllä, Taneli saa metsästää Kiiruksen kanssa jäniksiä ja Sari kilpailla koti- ja ulkomailla ja Masa saa metsästää Mikan kanssa. Koiranelämää parhaimmillaan. 

Ylhäällä olevaa kuvaa (Hiili lastensa kanssa lattialla, Sturan jalkojen välissä) saadaan odottaa siis ensivuoteen. Jonoja tai varauksia ei näihinkään ole, mutta jos olet kiinnostunut niin laita viestiä. Koiria voin esitellä, mutta voin kertoa etukäteen että ovat mustia, heiluttavat häntää, eivät ole kiinnostuneita muista ihmisistä tai koirista, eivät palkkaannu ruualla vaan toiminnalla ja noudoilla, eivät ole käyneet eläinlääkärissä kuin rokotuksissa, hampaat löytyy ja ovat oikeassa rivissä sekä paikallaan. Korvat puhtaat eivätkä likaannu, syövät kaikkea mitä suuhun voi laittaa, mutta vakio nappulalla säännöllisesti. Hyvä karvanlaatu ja sitä riittää lyhentää 6kk välein, en jalosta väriä joten et saa kirjavaa, tricoloria etkä muutakaan mukavaa vääriä - vain mustia. Ehkä saattaa ruskea tulla. Siinäpä tärkeimmät. 

Yhdistelmä: 

Isä: Meryl Game Stopper

Emä: Hossing Supero