Arvostelun arvostaminen

Kävin viime viikonloppuna Salossa kauden ensimmäisessä SPME-kokeessa. Koska olen itse hieman yllytyshullu, olen sen tartunnut tehokkaasti myös kasvatteihin. 

Jo ennen Salon koetta Derbyyn saatiin hyvä määrä hossinglaisista ja tulevan viikonlopun Kuopion koe on enemmäkin hossinglaisten sukutapaaminen, näin myös kävi Salon kokeen! Mukaan otttiin ensikertalainen Laura ja Hossing Mando sekä Heini ja Bertta, itselläni mukana oli Ookke. 

Ai miksi me ollaan yllytyshulluja? No ehkä kaiken kattavasti asiaa avaa se, että 

  1. yleensä kukaan ei ole nähnyt kokeita aiemmin tai jos on, niin se on ollut youtube
  2. säännöt kerrataan vasta ajomatkan aikana
  3. koirat eivät ole koskeneet lämpimään riistaan ennen koetta. 
  4. koirat eivät ole tehneet ylösajoa ennen koetta. 
  5. tapahtuma on opintie, josta opitaan ja parannetaan! Näin myös nyt. 
Olen aina kasvateille sanonut, että tule kokeisiin jos perusteet kunnossa, koirat kyllä oppivat ja me varsinkin. SPME kokeet ovat hallittavuutta ja metsästystä. Siellä pärjää kahdella asialla: hallittavuudella sekä hyvällä fiiliksellä! Mikäli hallittavuus on kunnossa, voidaan vain vahvistaa osaamista, virheitä ei tarvitse korjailla. Ei nytkään. 

Meidän maastot Ookken ja Bertan osalta oli vaikeita kahdelle läheisriippuvaiselle. Berttaa piikitti ruusupuskat ja Ookkea juoksutti ryteikkö. Olisi tarvittu 10kg lisää painoa ja Hiilin verran itsetuntoa. Mando taasen pääsi leppoisiin maastoihin, joissa oli hyvä oppia sekä erityisesti kokea uutta! 

No miten meidän sitten kävi? Meidän mielestä hyvin, ainoa vain että ajan myötä 1-tulokset ovat mainittavia ja hyviä. Niihin me ei päästy, eikä edes oltaisi ansaittu. 

SääntöSuomi on tehnyt myös SPME-säännöt, joiden noudattamisessa on välillä vaikeuksia. No, juun SPME on arvostelulaji ja jokaisella on omat näkemyksensä tai ajatuksensa, mutta riistan reppuun saaminen ja kokonaiset hyvät riistatyöt eivät takaa 1-tulosta - mihin me totutaan. On katsottava kokonaisuutta. 

Ookkeen kokonaisuuteen vaikutti ensimmäisen 20min erä. Se ei ollut sen arvoista, että sillä mentäisiin 1-tuloksella voittajaan. Tai linnun noutaminen hyvällä nouto-otteella, mutta silti otteen korjaaminen ei kerro nopeasta tai suorasta nousota. Tai haun suppeus. Kukaan medän koirista ei tehnyt virheitä, niissä oli vain puutteita, jotka me huomattiin myös itse. 

Ookkelle AVO2 73p, Bertalla AVO3 59p ja Mandolle AVO3 53p

Salosta oppineena ollaankin puskettu lintuja liikkeelle! Eilen ajateltiin Nooran (Sturanin omistaja) kanssa kotiin päin ja harmiteltiin yhdessä yhtä isoa asiaa mikä on jäänyt pois: yhteiset leirit. Oli todella hassua tajuta, että yli 1,5v aikana mitä S-pennut ovat eläneet, ei ole ollut yhtään paikkaa missä näkisi muita koiria. Nautin itse äärettömästi, kun näen muiden kasvatteja. Haluan tutustua koiriin, nähdä niiden luonnetta, ominaisuuksia sekä koulutettuja asioita. Vuosien saatossa tämä ilo on jäänyt pois. 

Usein leirin tms jälkeen sitä katsoo koiraansa ihan toisella tavalla, näin myös kokeiden jälkeen kun nähnyt muiden suoritukset. Joskus on ollut leirejä, jonne on pitänyt etukäteen kertoa "minkätasoisena koiransa näkee". Onko se koevalmis, kisannut vai aloittelija. Yleensä monet sanovat, että koira on koevalmis. Päivän treenin jälkeen aloittelijoita onkin kaikki! Arvostelemme koiraamme ihan toisella kantilla. 

Viimeaikoina 2- ja 3-tuloksen arvostus on unohdettu. Seisoja puolella, taasen oli mikä tahansa muu kuin nolla tai viivä, on maailmaa parempi. Tuntuu, että virhe jos tulee, on rohkeampaa nostaa hattua kuin jatkaa. Onko se meidän ajatus, että rivistöllä on mukavampaa nähdä ne paremmat ja unohtaa huonot, kuin ottaa "huonot" vastaan, arvostaa tulosta ja parantaa? 

Mä olen aina tuloksiin tyytyväinen. Olen yrittänyt kasvateille sanoa samaa. Olen heistä erityisen ylpeä, kun tähän leikkiin lähtevät. Tähän jengini ja tähän koemuotoon, kun jää helposti koukkuun. 

Tänään on lähtö Kuopion SPME-kokeeseen. En mene yksin, siellä on vastassa huikeat tuomarit, jotka tulevat ensikertalaisia neuvomaan, mahtava porukka sekä hieno fiilis. Mitä sitä muuta tarvitsee, no okei: ehkä vähän kilpailufiilstä ja voitontahtoa. 

Ihanaa viikonloppua!

Kommentit

Suositut tekstit